15.2.2014

Markus Zusak - Kirjavaras


Kirjavaras - Markus Zusak
(The Book Thief, 2005) 
Kannen kuva: Jeff Cottenden
Illustrations: Trudy White
Otava, 2008
 Omasta hyllystä

"Ensin värit."
kirjan ensimmäinen lause

Eletään Natsi-Saksassa toisen maailmansodan keskellä, kun 9-vuotias Liesel joutuu kasvatuskotiin Munchenin lähelle. Siellä hän saa kasvattivanhemmikseen Hans ja Rosa Hubermannin. Hans on ammatiltaan maalari, joka pitää pianoharmonikan soittamisesta sekä sätkien käärimisestä, hän on myös kova tupakanpolttaja; Rosa taas on nainen, joka tykkää soittaa suutaan ja kiroilla, ehkä siksi hän ärsyttää kaikkia tapaamiaan ihmisiä. Tahalleen ei hän ilkeä ole ja ajan myötä Liesel oppii häntä rakastamaan - ja kutsumaan mamaksi. Hansista Liesel pitää jo alusta asti. Rosa tuo myös perheelleen tuloja pesemällä ja silittämällä pyykkiä viidelle lähialueen varakkaimmista perheistä.

Kuten kirjan nimi jo vihjaa, Liesel varastaa kirjoja, joiden sanoista hän saa lohtua ja pakokeinon oikeasta maailmasta. Ensimmäinen tytön varastama kirja on Haudankaivajan käsikirja, jonka hän löytää lumesta veljensä hautajaisissa. Kirjan ja papan (Hans) avulla Liesel opettelee lukemaan. Kirja on myös erittäin merkityksellinen ja tärkeä tytölle, sillä silloin oli viimeinen kerta, kun hän näki veljensä ja äitinsä.

Kasvattivanhempien lisäksi kirjan tärkeitä henkilöitä ovat Rudy ja Max. Rudy Steiner on huonomaineinen naapurinpoika, jonka kanssa Liesel ystävystyy. Pitää paljastaa, että myöhemmin heistä tulee myös rikoskumppanit. Rudy on intohimoisesti kiinnostunut eräästä tummaihoisesta juoksijasta, jonka takia poika hieroi kerran itseensä hiiltä ja lähti urheilukentälle juoksemaan sata metriä.

***PARI TILASTOLUKUA***
Vuonna 1933 yhdeksänkymmentä prosenttia saksalaisista 
kannatti järkähtämättä Adolf Hitleriä. 
Siitä seuraa, että kymmenen prosenttia ei kannattanut. 
Hans Hubermann kuului näihin kymmeneen prosenttiin. 
Siihen oli syynsä.

Max Vanderburg on juutalaismies, joka eräänä päivänä ilmestyy Hubermannien ovelle. Hänellä on vain kaksi kysymystä esitettävänä: "Hans Hubermann?" ja "Vieläkö soitatte harmonikkaa?" Näin kohtaa Lieselin ja Maxin tiet.

Minäkertojana toimii itse Kuolema, jonka sota pitää kiireisenä, mutta aina välillä hän ehtii seuraamaan kiinnostuneena Lieselin elämää. Kuolema osoittautuukin  päinvastoin ennakkoluulojani humoristiseksi ja lämpimäksi kertojaksi, joka kokee oman työnsä välillä raskaaksi. Kuolema tuli jopa tutummaksi ja sympaattisemmaksi hahmoksi kuin vaikka Liesel. Outoa, mutta totta. Kuoleman kommenteille hymähtelin, hauska tyyppi :)

Pienet lyhyet lauseet houkuttelevat lukemaan, ne suorastaan kutsuvat ja alkuun päästyäni en voinut yksinkertaisesti kääntyä takaisin. Kukapa kirjojen ystävä ei pitäisi tarinasta, joka kietoutuu kirjoja varastelevan ja lukevan tytön ympärille keskellä sodan kauheuksia.

***PIENI TOSIASIA***
Minulla ei ole sirppiä eikä viikatetta.
Käytän mustaa huppuviittaa vain jos on kylmä.
Eikä minulla ole pääkallomaisia kasvonpiirteitä, joilla teikäläiset 
näköjään mielellään minut matkan päästä varustavat.
Haluatko tietää miltä oikeasti näytän? Minäpä autan.
Etsi peili sillä aikaa kun jatkan.

Kirja on saanut blogeissa myös suitsutusta osakseen, mutta itse liityn ihastuneiden lukijoiden joukkoon. Pidin sitä, miten asiat oli ilmaistu, pidin raikkaasta kielestä ja omaperäisistä sanavalinnoista ja vertauksista. Tällä kertaa tarina kerrottiin saksalaisten näkökulmasta, ei juutalaisten. Kirjallisuudessakin hyvin tuttuun aiheeseen oli tuotu jotain utta. Luulin aiheen olevan helpompi näin, mutta yhtä raskas ja synkkä se edelleen on. Ei siitä mihinkään pääse.

Saksankieltä en osaa, mutta tämän kirjan jälkeen taidan osata sentään kiroilla saksaksi. Ei taida olla ihan CV materiaalia..?

Kirjavaras on tulossa myös elokuviin 4.4. ja tähtinä nähdään mm. ihana Geoffrey Rush ja Emily Watson.

Tähtiä: ½

MiMiTuI -haasteeseen sain taas yhden ammatin:
Hans - maalari




10 kommenttia:

  1. Meidän lukupiirissämme tämä teos on huhtikuun kirjana ja menemme siitä tehtyä eokuvaakin katsomaan porukalla. :) Arviosi perusteella teos vaikuttaa todella mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin piti kirja hieman lähempänä elokuvan ensi-iltaa lukea, mutta jostain syystä olikin pakko tarttua teokseen jo nyt paljon aikaisemmin. Taidan olla liian malttamaton :)

      Poista
  2. Minä joskus vuosia sitten aloitin lukemaan Kirjavarasta mutta jostain syystä se jäi kesken. Tämän postauksesi perusteella, ja parin muu mitä olen viime aikoina lukenut tästä kirjasta, täytyy kyllä tarttua Kirjavarkaaseen uudemman kerran. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannustan ehdottomasti antamaan uuden tilaisuuden Kirjavarkaalle, ehkä se onkin jopa sen arvoinen :)

      Poista
  3. Olen kuullut tästä kirjasta paljon kehuja (ja myös haukkuja), mutta en ole vielä rynnännyt tätä kirjastosta luettavaksi hakemaan. Nyt kiinnostuin jälleen hieman lisää, sillä kuoleman toimiminen minä-kertojana kuulostaa hyvin erikoiselta ja mielenkiintoiselta ratkaisulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuolema-minäkertojana toi tosiaan ihan omanlaisensa sävyn kirjaan ja pidin muutenkin kirjaa raikkaana ja omalaatuisena. Ei mikään tavallinen toisen maailmansodan juutalaiskertomus.

      Poista
  4. Minä ahmin tämän kirjan tammikuussa 2010, aion ehdottomasti lukea tämän uudelleen. Upea kirja :)

    VastaaPoista
  5. Minä luin tämän kirjan aikoinaan melko tuoreeltaan ja voi kuinka rakastuinkaan tähän. Pitäisi melkein lukea uudestaan ja elokuva on kyllä pakko nähdä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lukaisepa muistin virkistämiseksi ennen elokuvaa ja sitten voi uppoutua niihin punaisiin tuoleihin huoletta :DD

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...