14.5.2014

Netta Wallden - Ruben ja ratikkaralli



Ruben ja ratikkaralli - Netta Walldén
WSOY, 2013
Kuvitus: Laura Valojärvi
Kirjastosta lainattu

"Tömps!"
kirjan alku

Mikä ihana yllätys, kun Sinisen linnan kirjastosta huomasin aikoinaan, että ihailemani Ruben- sarja on saanut jatkoa ja pitihän tämä käydä kirjastosta lainaamassa. Saarnilaakson on aina mahtava palata omaperäisten asukkaisen luokse. Ihastuin välittömästi sarjaan Ruben ja rouva Mallamudin tapauksen luettuani ja Harman kartanonkin luin heti sen ilmestyttyä. Tätä kolmatta osaa en uunituoreena lukenut, mutta nyt on viimein tämäkin kirja koettu ja lukuelämys sekin oli suurella L:llä.

"Sateen piiskaaman Saarnilaakson elämä näyttää pysähtyneen paikoilleen, kunnes alkaa tapahtua: raitiovaunut syöksyvät puutarhoihin, savupiippu sylkee kirjoja kattojen ylle, naapuritalo pullistelee liitoksissaan ja Rubenin digitaalinen ajastin huutaa räjähdysvaaraa.
   Pinterän perheen elämä uhkaa suistua raiteiltaan, kun Valdemar hylkää rakkaan nojatuolinsa ja katoaa jäljettömiin. Ruben on kuitenkin tilanteen tasalla, mutta saadaanko kaaokseen järjestys ennen kuin seuraava saderintama vyöryy Saarnilaakson ylle?" takakansi

Rouva Mallamud on saanut kirjoitusvimman, sillä sadepäivät vain jatkuvat. Romaaneja valmistuu yksi toisensa jälkeen, eikä talossa ole niille enää tilaa. Talo natisee liitoksissaan ja syöksee kirjoja rouva Mallamudin puutarhaan. On vain ajan kysymys, milloin talo ei enää kestä kirjojen tungosta ja räjähtää. Tästä on Ruben Pinterä huolissaan. Hän on seurannut tilannetta ja tehnyt laskelmia. Tulokset ovat huolestuttavia, sillä rouva Mallamudin talo on räjähtämässä pian. Hieman lisäaikaa Ruben saisi suunnitelmalleen tietenkin, jos sadepäivät lakkaisivat ainakin vähäksi aikaa, jolloin rouva Mallamud lopettaisi mitä todennäköisemmin kirjoittamisen.

Rubenilla on myös toinen kinkkinen pulma edessään, kun hänen isänsä, Valdemar Pinterä, saa tarpeekseen nojatuolissa istumisesta. Valdemar haluaa seikkailulle kolmenkymmenen vuoden nojatuolissa istumisen jälkeen. Ja onhan se ollut pitkä aika siihen puuhaan. Tavallisena aamuna hän huomaa lehdessä ilmoituksen, jossa etsitään raitiovaunun kuljettajaa. Onko siinä Valdemar Pinterälle hänen niin kaipaamansa seikkailu?

Olin aika hämmästänyt, että Valdemar Pinterä uskalsi haluta jotain muuta ja kaiken lisäksi vielä toteuttaa sen! Ei ole helppoa tehdä kymmeniä vuosia samaa ja sitten rikkoa yhtäkkiä rutiinia. Arvostan. Hänestä löytyi roppakaupalla uusia puolia, koska aikasemmin Valdemar on suoraan sanottuna ollut minulle vain sohvaperuna. Ei pahalla ;) Rouva Mallamud oli toinen suosikkejani luomisvimmassaan. Minkäs sille voi jos inspiraatio iskee, ei sitä noin vain voi lopettaa. (Voisinpa muuten lukea samaan tahtiin kuin rouva Mallamud kirjoitti kirjoja!)

"Piste. Piste oli välimerkeistä paras, koska sen jälkeen sai aloittaa uuden virkkeen. Pisteistä paras oli kirjan viimeisin piste, koska sen jälkeen sai aloittaa uuden kirjan. Rouva Mallamud sulki silmänsä, värisytti etusormeen ilmassa muutaman nautinnollisen sekunnin ajan ja löi sitten erehtymättömällä osumatarkkuudella lempipainikkeensa pohjaan. Piste. Sillä tavalla: 874 sivua. Rouva Mallamud oikaisi selkänsä ja pudotti paperinivaskan lähimmän paperikasan päälle. Ja sitten seuraava romaani..."

Kuvitus: Laura Valojärvi

Tämän kirjasarjan vertaista en tiedä. Humoristinen tarina ja kerrassaan hellyyttävät henkilöt, joiden nimet - by the way - ovat mitä nimet kekseliäimpiä, ei mitään Matteja ja Maijoja. Minkä maalaisiksi esimerkiksi veikkaisit Valdemar ja Virginia Pinterää? Sukunimi olisi ainakin kinkkisempi juttu. Tai rouva Mallamudia? Kuvitus käy niin mainiosti yksiin tekstin kepeyden ja hauskuuden kanssa ja kannet näissä kirjoissa on aina jotain niin upeaa! (Huokailen ihastuksesta täällä ruudun takana.) Tällä kertaa lukujen kuvitukset vaihtelivat paljon, eikä kellään oikeen ollut enää vain yhtä tunnuskuvaa. Tottakai hienoa päästä näkemään enemmän ihania kuvia, mutta se myös sekoitti hieman. Aikaisemmissa kirjoissa oli niin helppo tajuta kenestä oli luvussa kyse, mutta nyt piti nähdä vähän enemmän vaivaa. Henkilöitäkin tuntui olevan enemmän.

Mutta negatiivisuus sikseen, sarja on ihana ja nostan hattua sen tekijöille, wautsi wau!

Tähtiä: ½

Ruben -sarja:
Ruben ja rouva Mallamudin tapaus
Ruben ja Harman kartano
Ruben ja ratikkaralli


PS. 100 postausta! :D

MiMiTuI -haaste
Raitiovaununkuljettaja




2 kommenttia:

  1. 100 postausta, jee!

    Minunkin pitäisi lukea tämä kolmas osa. Kaksi ensimmäistä olivat niin valloittavia!

    VastaaPoista
  2. Tuntuu hurjalta, että blogin aloittamisesta on jo kohta vuosi!
    Ihania kirjoja kerrassaan ja toivottavasti jatkoa seuraa :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...