26.3.2016

Frank Miller - Sin City: Kohtalokas tappo (#3), Keltainen äpärä (#4) +elokuva


Ihastuin kovasti vastoin odotuksia Sin Cityyn, joten samantien jatkoin sarjan parissa eteenpäin. Lukuun tulivat loogisesti albumit 3 ja 4, joista on tehty ensimmäinen Sin City -leffakin.

Kohtalokkaassa tapossa päähenkilönä on jälleen Dwight McCarthy, joka ajaa tyttöystävänsä Shellien exän, väkivaltaisen Jackie-Boyn, pois naisen asunnosta, sillä tällä on tapana hakata Shellietä. Sen jälkeen pieni takaa-ajo johdattaa Jackie-Boyn, poliisit ja Dwightin suoraan Vanhaan kaupunkiin, jossa vallitsee aivan omat lakinsa ja jonne poliiseilla ei ole asiaa. Väkivaltaisen selkkauksen ja pienen erehdyksen seurauksena Vanhaan kaupungin tytöt ovat suuressa vaarassa. "Tämä merkitsee sotaa. Kadut tulevat virtaamaan verenpunaisina. Naisten verta. Ja vain siksi että eräs sika veti muutaman paukun liikaa." Menneisyys velvoittaa Dwightin keksimään keinon, jolla vahinko voidaan välttää.
 
Tämä kolmas albumi ei ole lempparini, sillä juoni ei ole niin kummoinen muihin verrattuna ja väkivalta alkaa mennä vähän liian yli. Loppukin oli jotenkin puistattava. Pidän edelleen Vanhan kaupungin tyttöjen itsevarmasta meiningistä ja pelottomuudesta taistella. He näyttävät jopa Dwightille miten homma hoidetaan.

Sin City: Kohtalokas tappo


Keltaisessa äpärässä poliisin hommista eläkkeelle jäämässä oleva John Hartigan on päättänyt viimeisenä työpäivänään pelastaa pienen tytön mielipuolisen pedofiilin kynsistä, joka vaikutusvaltaisen kuvernööri Roark isänsä vuoksi ei ole vielä jäänyt kiinni ja tuskin tulee koskaan jäämään. Alkaa kostonkierre, kun kaksi omiaan puolustavaa miestä ottaa yhteen.

Mutkia matkaan tuo Hartiganin sydänvika, joka viivyttää häntä kohtalokkaissa paikoissa. Tarinana tämä on yksi lemppareitani. Kuinka jotkut ihmiset ovat vielä niin oikeudentajuisia ja laittavat henkensä peliin toisen vuoksi. "Vanha mies kuolee, pieni tyttö elää. Reilu vaihtokauppa." Iso korsto ottaa turpiinsa, jotta pikkutyttö saisi pitää lapsuutensa. Mitä tässä enää voi sanoa. Hiljaiseksi vetää. Sin Cityssä meininki on aina kovaa ja rajua, mutta toisten puolesta vääryydet oikaistaan ja omien puolta pidetään. Vaikka henki lähtisi. Päähenkilöt tosin vaikuttavat välillä ihmeen kuolemattomilta. Mitä nyt paristakymmenestä luodista rinnassa. Pikkujuttu.

Tähän mennessä albumit ovat olleen mustavalkoisia, mutta Keltaisessa äpärässä väripilkkuna nähdään - yllätys yllätys - keltainen, jonka värisenä itse keltainen äpärä esiintyy. Todella kuvottava ilmestys koko tyyppi.

Sin City: Keltainen äpärä


Sin City -elokuva
Elokuva pohjautuu Sin City -sarjakuviin 1, 3 (Kohtalokas tappo) ja 4 (Keltainen äpärä). Tällä kertaa tuntui vahvasti siltä, että oli liian monta rautaa tulessa. Tajuan sen, että elokuvassa on kolme erillistä tarinaa, mutta juuri niiden suuri määrä ja yksi kerrallaan esittäminen sai elokuvan tuntumaan paljon pidemmältä ja keskittyminen herpaantui. Tätä en kuitenkaan kokenut elokuvan toisen osan kanssa, vaikka siinäkin oli kerrottu kaksi erillistä tarinaa.

Sin City on iljettävämpi, toista osaa pidin lähinnä tyylikkäänä. Vähän siis meni maku. Tämä ei tuntunut myöskään niin loppuunhiotulta, mikä on aika ymmärettävää, sillä elokuvien välissä on ehtinyt aikaa kulua melkein kymmenen vuotta. Siitä en siis tätä elokuvaa turhia rokottanut.

Ja sitten näyttelijöihin... Toisessa osassa ei ollut juurikaan valittamista, mutta tässä on. Clive Owen on aivan liian nätin näköinen Dwightiksi ja hänen roolinsa ottaa onneksi toisessa osassa haltuun paljon sopivampi valinta eli Josh Brolin. Sarjakuvat lukeneena rooleihin todellakin kaipaa isoja, leveäharteisia miehenköriläitä, joten jopa Bruce Willis näytti liian pieneltä heihin verrattuna. Hyvänä esimerkkinä Mickey Rourke, joka on edelleen nappivalinta Marvin-rooliin, ihastuin häneen jo viime kerralla♥ Pitää lopuksi mainita Elijah Woodin 'viilee' rooli erittäin häiriintyneenä nuorena miehenä.

Toisesta osasta siis pidin, mutta tämä ykkösosa ei saanut hihkumaan riemusta. Ehkä oli siis onni, että katsoin ne tässä päinvastaisessa järjestyksessä.
_______

Frank Miller - Sin City #3: Kohtalokas tappo
(Sin City: The Big Fat Kill, 1995)
Like, 1995
Kirjastosta lainattu
Tähtiä:

Frank Miller - Sin City #4: Keltainen äpä 
(Sin City: That Yellow Bastard, 1996)
Like, 1996
Kirjastosta lainattu
Tähtiä: ★½

Sin City (2005) 
Rikos / Trilleri
Ohjaus: Frank Miller, Robert Rodriguez
Näyttelijät: Mickey Rourke, Clive Owen, Bruce Willis, Jessica Alba
Tähtiä: ½

Muita postauksiani:
Frank Miller - Sin City: Kaiken takana on nainen (#2) +elokuva

4 kommenttia:

  1. Jahas, mulla on sarjis tutustumatta täysin. Tuon toisen leffan voisin kyllä katsoa, ykkösosasta hyvin hatarat muistikuvat. Pitänee ehdottaa siipalle leffamaratonia johonkin väliin ja saas nähdä jos vaikka sarjiksiinkin innostuisi, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen Linnea ehdottomasti tutustumaan, jos ei rajua menoa kaihda! Ykkönen ei kauheasti sykähdyttänyt, mutta kakkonen sen sijaan kovinkin, joten ne kannattaa ihan järjestyksessä katsoa. Kiva jos innostuit:)

      Poista
  2. Oi, Sin City! Olen joskus miljoona vuotta lukenut nuo sarjikset, mutta en kyllä enää muista niistä paljon mitään muuta kuin, että tykkäsin. Ja tykkäsin kyllä valtavasti myös Sin City leffastakin. Kakkosleffaa en olekaan vielä nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen vähän vieläkin, miten tykkäsin näistä sarjiksista niin paljon, sillä normaalisti kartan näin väkivaltaista menoa. Jotain koukuttavaa näissä taitaa olla!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...